4. Uskottavaa?

Pidin kirjasta sen erilaisuuden vuoksi. Tämä ei ollut perus teiniromaani, jossa aiheena on toivoton rakkaussuhde tai koulu, vaan sai lukea erilaisesta arjesta - vieläpä kahden eri ihmisen näkökulmasta. 

Kirjassa kuitenkin esiintyi muutamia kliseisten teiniromaanien tyyppisiä kohtia, mutta ne eivät haitanneet sillä niitä oli harvakseltaan. 

Kirjassa kuvattiin mielestäni hyvin päähenkilöiden elämää ja ajatuksia, ja heidän ajatusmaailmaansa pääsi sisälle kirjan myötä. En osaa arvioida, kuinka realistisia kuvaukset olivat, tai vastaavatko ne todellisuutta, mutta mielestäni kirjan tapahtumat olivat uskottavia. Kirjan loppu kuitenkin järkytti, enkä tiedä tekisikö kukaan tuollaista Suomessa - tosin onhan se mahdollista. 

Noora

3. Traaginen loppu

Järkytyin kirjan lopusta suuresti. Kirjan ensimmäisillä sivuilla kyllä viitataan loppuun, mutta en uskonut että se olisi päättynyt näin. 

Kirjassa kuvataan hienosti Aniksen kokemaa vääryyttä. Hänellä ei ole omaa päätösvaltaa eikä oikeuksia. Hänen isälleen soitetaan toiselta puolelta maailmaa, sillä hänen tyttärensä käytöksestä ollaan huolissaan. Huolissaan oleminen on hyvä asia, mutta tytön tappaminen hänen huonon käytöksensä takia ei ole kovin hyvä ratkaisu tähän ongelmaan.

Lukiessani kirjan loppuosaa, Alla-Zahran ja Aniksen erot voimistuivat ja selkiintyivät. Kirjassa kuvataan taitavasti nykypäivän mielipiteitä islamista. On ääripää, joka ajattelee että islam on vastaus kaikkeen, että huivin käyttäminen ja Koraanin lukeminen on tärkeää. Ja sitten on se toinen ääripää, jossa islam vangitsee henkilön, alistaa naisia ja pahimmassa tapauksessa tappaa ihmisiä. Tällaisiin ajatuksiin törmää usein kulttuurissamme. Tietenkään kaikkien ihmisten ajatukset eivät kuulu näihin kahteen ääripääkategoriaan, mutta usein vain ne nousevat esiin julkisuudessa. Esimerkiksi Ylen Islam-illassa näitä äärimielipiteitä tuotiin voimakkaasti esiin.

Noora

4. Loppusanat

Olen iloinen, että luin kirjan. Se muistutti minua taas kerran siitä tosiasiasta, että kaikkialla ei asiat ole niin hyvin. Kirja jäi pyörimään päähäni moneksi päiväksi sen vaikuttavuuden takia. Itse olen sitä mieltä että jokaisella tulisi oikeus harjoittaa mitä uskontoa haluaa, mutta samalla olen hyvin suuresti tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kannalla. Tämä kirja pisti minut kovalle ja sain uudelleen harkita arvojani. Onko uskonnot sittenkään hyvästä, jos niihin joutuu pakolla ja niiden harjoittaminen voi pahimmillaan johtaa kunniamurhiin? Toisaalta jokaisella ihmisellä on tasa-arvon perusteella oikeus harjoittaa uskontoaan miten haluaa. Kirjaa lukiessa monet yhteiskunnanongelmat avartuivat minulle vähän laajemmasta näkökulmasta. Kuten tässäkin kirjassa Allalle uskonto toi vain hyvää vaikka toisaalta Anis joutus kuolemaan sen tähden, tämä vastakkainasettelu sai minut pohtimaan paljon, onko oikein tuomita uskonto sen takia mitä se tuottaa toiselle, mutta ei toiselle. Ehkä meidän tulisi tuomita ihmiset jotka sitä käyttävät, ei koko uskontoa...

Kirja oli tosiaan ajankohtainen ja vaikuttava. En silti tiedä suosittelisinko sitä. Kirja vaatii lukijaltaan tietynlaista ennakkoluulottomuutta muihin kulttuureihin, muuten kirjasta jää päällimäiseksi vain kunniamurhat ja uskonnon hirveys. Jos aion tätä suositella jollekkin valitsen tarkkaan kenelle...

-Janita

3. Sanaton

Kun luin kirjan loppuun ainoa asia mikä mielessäni pyöri oli tapahtunut vääryys. Ei niinkään sen takia, että olisin uppoutunut kirjan maailmaan ja sen hahmoihin, vaan sen takia että tiedän ettei tämä fiktiota. Näitä asioita tapahtuu maailmassa jatkuvasti. Yleensä tälläisistä asioista vaietaan, varsinki täällä meillä päin ja nyt kun joku otti nämä tapahtumat ja sijoitti ne meidän yhteiskuntaamme, meidän Suomeen, on vaikea olla ajattelematta miten meiltäkin on totuus piilossa. Lehdistä tulee luettua näistä tapauksista, jotka ovat oikeasti tapahtuneet muissa maissa sitä vain jatkaa selaamista. Samassa kun ympäristö muuttuu meille tutuksi ja turvalliseksi ja poistaa tämän "eihän meidän massa nyt niin, ei Suomessa..." tyyppisen ajattelun ei voi muuta kuin olla sanaton.

Idaa ja Jenniä kompaten Allan tilanne selkenee ja jollain tapaa olen huojentunut, että näin raskas ja vaikea aihe tarjosi myös näkökulman kuinka samat kauheat asiat voivat auttaa jotakuta muuta elämässään, siinä missä toisille ne tuottavat suurta tuskaa.

-Janita

4. Lopuksi

Kirja herättää paljon ajatuksia ja on yhteiskunnallisesti ajankohtainen. Pitäisikö vieraaseen kulttuuriin muuttavien ottaa maan tavat itselleen vai voivatko he elää oman kulttuurin sääntöjensä mukaan. Kirjasta näkee että sen eteen on tehty paljon töitä, ja sen loppuun saaminen on ollut Snelmannille tärkeää.

Sain kirjalta sitä mitä odotinkin, kirja oli ajankohtainen, mielenkiintoinen, yllättävä... 

Osa kirjoista ei ole yhteiskunnallisesti merkittäviä, mutta tämä on. En voi kuin lämpimästi suositella kirjaa. :)

Ida

3. pää täynnä ajatuksia

Sain kirjan päätökseen pari päivää sitten, ja nyt pää höyryää ajatuksista. Vaikka tajusin jo kirjan ensimmäisellä sivulla miten kirja päättyy, se silti yllätti. Luulin Aniksen itse ratkaisevan elämänsä, ja yllätyin siitä vihasta joka Anista odotti. Kirja pyöri enemmän Aniksen ympärillä, mutta Allalla oli hyvin merkittävä rooli loppuratkaisussa.

Naisten ja tyttöjen asema kirjan maailmassa on hyvin määrätty ja alistettu. Perheen miehet päättävät mitä naisille ja tytöille tapahtuu, ja kurittomista naisista hommaudutaan eroon.

Anis halusi olla vapaa länsimainen tyttö. Hän halusi käyttäytyä kuin muutkin yhteiskunnan tytöt, lukea kirjoja, seurustella vaaleiden poikien kanssa, meikata, jne. Hänen perheensä oli kuitenkin hyvin vanhoillinen eikä voineet antaa tyttären pilata mainettaan.

Kun Allan menneisyys paljastui pala palalta, aloin ymmärtämään häntä yhä enemmän. Vaikeina aikoina jokainen meistä turvautuu johonkin, Alla tukeutui Islamiin. Se antoi hänelle selkeän suunnan elämälle, joskus on tosi paljon helpompaa kun joku antaa sinulle selvät säännöt miten elää, silloin ei tarvitse itse edes ajatelle.

Ida

4. Jokaisessa uskonnossa on hyviä asioita

Kirja on mielestäni mielenkiintoinen katsaus islamin uskontoon ja mieltä avartava. Kirja herättää monenlaisia ajatuksia maailmasta ja sen monista kulttuureista ja uskonnosta. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen luettava, sillä Snellman on nähnyt todella suuren vaivan kirjoittaessaan kirjaa. Hän kuvaa asiat todella yksityiskohtaisesti ja todentuntuisesti. Mahtava lukukokemus! 

Mielestäni kirja on vakuuttava ja vetoava, jotta ihmiset löytäisivät terveet arvot elämäänsä ja suivaitsisivat toiset ihmiset ja kulttuurit. 

Olen todella iloinen,että luin tämän kirjan, vaikka se onkin surullinen kertomus on se samalla todella avartava! 

Jenni 

3. Huojentunut olo

Kirja on nyt onnistuneesti luettu! Olen hämmentynyt Anja Snellmannin tavasta kuvata näin realistisesti islamin uskoa ja siihen liittyviä tapoja!

Aniksen isä kontrolloi jokaista Aniksen liikettä, hän lukitsi Aniksen huoneen oven ulkopuolelta Aniksen veljet seurasivat häntä eikä hän saanut mennä minnekään yksin. Isä oli perheen ehdoton pää, jolla kaikki valta. Anis harrasti Wandan kanssa islamin uskolle ankarasti kiellettyjä asioita. Hän oli perheen häpeäpilkku eikä hänen isänsä kestänyt sitä häpeää. Eräänä iltana, kun Anis oli tulossa kotiin hänen isänsä ja veljensä tarttuivat Anikseen ja raahasivat häntä parvekkeelle. He pudottivat Aniksen parvekkeelta alas, hän halvaantui ja lopulta kuoli yksin sairaalassa.

Alla Zahra on onnellinen ihminen, hän vetää kursseja, joissa hän pyrkii tuomaan esille kaikille ihmisille tärkeitä arvoja. Hänen sanomansa on, että kaikki ihmiset ovat yhtä tärkeitä ihonväristä tai rodusta riippumatta, tai koulutuksesta tai yhteiskunnallistesta asemasta. Hän on omien tietoisten valintojen seurauksena onnistunut luomaan itselleen onnellisen elämän!

Olen huojentunut siitä mitä juuri luin. Olen aivan hämilläni. Kirja on niin realistisen tuntuinen, kaikki on mietitty viimeistä yksityiskohtaa myöten. Olen todella surullinen Aniksen kohtalosta, en voi ymmärtää kuinka toiselle ihmisille, omalle tyttärelleen voi tehdä jotain noin kamalaa.



Jenni

2. Hetkeä myöhemmin

Itsekin olen kirjan kanssa päässyt nyt hyvään vauhtiin ja Idaa kompaten osaan helposti samaistua Allan elämäntilanteeseen ja siihen miksi hän on hakenut turvaa islamin uskonnosta. Epätoivoisessa elämäntilanteessa kaikki mahdolliset ratkaisut jotka tarjoavat parempaa houkuttelevat, en sano tätä sillä että islamin uskonto olisi vain joku epätoivoisten hätävara ennen todellista lohduttomuutta, vaan että kun oma uskonto ei anna tarpeeksi haluttua vastakaikua alkaa muutkin vaihtoehdot houkuttelemaan.

Kapinoivana rääväsuisena teininä voin hyvinkin samaistua Aniksen tilanteeseen. Se on minusta jopa hieman koomista, herttaisen söpöäkin kuinka Aniksen haluavat paheet ovat meille arkipäivää. Viattomia mitäänsanomattoman turhia asioita joita me teemme sallitusti joka päivä, kuten kynsien lakkaaminen, tanssiminen.

Kirja on myös vakuuttanut minut taustatöissä, aivan uskomattomasti on täytynyt Snellmanin hankkia taustatietoa, kaikki kulttuuripiirteet ja jopa ne pienet sanat mitä hän käyttää kirjassa. Iso hatunnosto kirjailijalle tästä tiedosta!

- Janita

2. Vastakkaiset elämät

Kirjan toisen päähenkilön Aniksen elämässä suomalainen ja islamilainen kulttuuri törmäävät. Anis kadehtii suomalaisia "lumikkityttöjä" ja haluaisi välillä olla aivan kuin normaali suomalainen tyttö vaaleine hiuksineen ja kasvoineen. Toisaalta Anis vaikuttaa pitävän joistain asioista islamilaisessa kulttuurissa. Monet hänen ystävänsä kuten Vanilja omaavat saman taustan kuin Anis itse. Kuitenkin välillä Anis vaikuttaa kaipaavan "normaalin" teinin arkeen kuuluvaa juhlimista ja kaupungilla oleskelua ilman että pitää pakoilla veljiään. 

Alla-Zahra taas vaikuttaa haluavan pois perinteisestä kulttuurista. Hän kyllä myöntää joskus haluavansa ottaa huivin pois päästä ja käyttäytyä kuin normaali nuori, mutta islamista tuleva rauha voittaa tämän tunteen.

Noora

2. En pysty lopettamaan lukemista

Minäkin olen nyt kirjassa päässyt yli puolen välin ja olen aivan innoissani. Kirja on todella kiinnostava ja oikein ahmaisee mukaansa, lukemista on vaikea lopettaa. 

Kirjassa siis on kaksi aivan erilaista ihmistä. Alla Zahra, täysi-ikäinen omillaan asuva nuori, joka poikkeaa ulkonäöltään valtaväestöstä. Hänellä on tatuointeja ja lävistyksiä. Vaikeiden kokemusten seurauksena hän päätti perustaa yhteisön, jossa jokainen saa olla juuri seillainen kuin on, oma persoonansa. Jos heillä oli ongelmia, heitä autettiin tuomitsematta. Asioista keskusteltiin ja niitä pohdittiin yhdessä. Tapaamisissa luettiin koraania, joista tehdyt kysymykset tulivat olla asiallisia ja kunnioittavia. Alla Zahran äiti kannusti Allaa kaikenlaisiin tautointeihin ja lävistyksiin, sen seurauksensa Alla teki todellisen irtioton ädistään. Hän luopui kaikesta omaisuudestaan, meikeistä huonekaluista jne. Ja hän alkoi toden teolla harjoittaa islamin uskoa. 

Toinen kirjan henkilö on Anis, islamin uskoon syntynyt tummaihoinen kiharahiuksinen nuori tyttö. Aniksen elämä perheessä on jokseenkin raskasta, hän tekee kaikkia naisten töitä ja usein myös tekee läksyt veljiensä puolesta. Anis unelmoi helpommasta elämästä, ilman täysin tarkkoja rajoja. Hän haluasi elää sellaista elämää kuin ihmiset täällä Suomessa. Hän unelmoi islamin uskolle kielletyistä asioista, intohimosta ja vapaasta elämästä. Anis piilottelee länsimaisille ihmiselle tyypillisiä tavaroita kuten kynsilakkoja ja huulipunia. Hän pukeutui tavallisiin vaatteisiin ollessaan koulussa, mutta kotiin tullessaan hän vaihtoi pukukoodin mukaiset vaatteet. Isä saa tämän selville ja hän lyö Anista. Anis pakenee ja kohtaa matkallaan Wandan, jonka kanssa hän ystävystyy ja tutustuu enemmän länsimaiseen kulttuuriin. 

Odotan innolla seuraavaa lukukertaa! 




Jenni 

2. Yllättäviä asioita ja avartavia lukuhetkiä

Olen nyt lukenut parvekejumalit-teosta eteenpäin.  Monia yllättäviä juttuja on sattunut.

Jenni, hmm... Huomasitko että kirjaa kerrotaan kahden eri henkilön näkökulmasta. Somalityttö Aniksen, joka taistelee uskontonsa ja kulttuurinsa sääntöjä vastaan. Sekä suomalaisen Allan, joka on alkanut etsiä tukea Islamin uskosta.

Niin ja sitten uusimpiin lukukokemuksiin: Alan pikku hiljaa ymmärtämään paremmin miksi Alla on alkanut hakea turvaa näin erilaisesta kulttuuristaan; hän on ollut epätoivoinen, masentunut, hänen elämänsä on ollut kaaosta ja hän on turvautunut äärimmäisiin tunteenpurku keinoihin. Hän on hakenut jonkin laista tukevaa voimaa elämäänsä.

Anis kapinoi sääntöjä vastaan, hän haluaisi elää ilman äärimmäisen tarkkoja sääntöjä ja ilman jatkuvaa vahdintaa. Hän ei ymmärrä miksi suomalaistytöt eivät esimerkiksi koskekaan useimpiin ruokiin, joita hän haluaisi muttei saisi syödä. Hän haluaa kokeilla rajojaan ja uhmata auktoriteetteja. Hän haaveilee vapaudesta, tehdä mitä suomalaistytötkin; lukea mitä haluavat, kuunnella mitä haluavat...

Innolla odotan mitä kirjassa vielä tapahtuu, vaikka arvailenkin jo mitä Aniksen tapahtuu.

~Ida~

1. Sitä samaa...

Juoni on nyt tullut sitten kolmeen kertaan kerrattua, niin enköhän minä jätä sen kokonaan pois tällä kertaa. Kirjassa kaksi uskomattoman erilaista kulttuuria törmäävät ja lukija saakin makustella näitä tunnelmia. Uskoisin itse että parveke jumalat on kantaaottava ja varmasti monella saraa opettavainen kirja. Tälläiset lukukokemukset on omiaan avartamaan omaa maailmankuvaa. Itseäni erityisesti kiinnostaa se mikä saa suomalaisnaisen hakemaan turvaa niin erilaisesta ja meidän normeista poikkeavasta uskonnosta. Sekä miten se vaikuttaa hänen elämäänsä. Kirjasta tulee varmasti mielenkiintoinen lukukokemus meille kaikille!

-Janita

1. Alkupohdintaa

Kuten Jenni ja Ida jo kertoivatkin, projektinamme on lukea Anja Snellmaninkatu kirja Parvekejumalat. Kirja kertoo Suomessa asuvan somalitytön nimeltä Anis elämästä kylmässä pohjolassa. Perinteinen suomalainen ja islamilainen kulttuuri törmäävät Aniksen elämässä.

Kirja vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. On hauska lukea, millaista on asua Suomessa ei-niin-perisuomalaisesta. Nykyään Suomessa asuu monia islaminuskoisia, tai muuten perinteisestä suomalaisesta poikkeavia, joten kirja vaikuttaa ajankohtaiselta ja saattaa herättää mielessä monia ajatuksia asiaan liittyen. 

Odotan kirjan lukemista innolla!

Noora

1. Odotuksia parvekejumalista

Anja Snellmannin kirjoittama Parvekejumalat kertoo Islaminuskoisesta tytöstä ja hänen elämänsä kommelluksista. Kun kuulin kirjan mistä kirja kertoo, tiesin heti että haluan lukea sen. Minua on aina kiinnostanut eri uskonnot, niiden piirteet ja tavat. Olin innoissani saadessani lukea Islamin uskosta, sillä tiedän joitakin islamilaisia tapoja ja kuinka vaikeaa niiden harjoittaminen voi olla vaikeaa täällä Länsimaisessa kulttuurissa. Uskon, että kirjassa on joitakin hieman huvittaviakin tapahtumia, kun päähenkilö yrittää harjoittaa uskontonsa tapoja. Toisaalta kirjassa saattaa olla surullisiakin kohtia, sillä oman uskonnon harjoittaminen maassa, jossa sinua ei aina täysin ymmärretä, saattaa olla todella vaikeaa ja turhauttavaa. Siinä saattaa tuntea itsensä hyvin yksinäiseksi. Odotan hyvää ja mielenkiintoista lukukokemusta! 

Jenni 

1. Kirja kädessä

Hmm... Nyt ollaan aloitettu lukion äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi neljä ja projektinamme on lukea ja pohtia yhdessä bloggaamisen muodossa. "Jumalat parvekkeella" on neljän lukiolaistytön kirjallisuusblogi, kirjanamme tällä kertaa Anja Snelmannin kirja, Parveke Jumalat (2010).

Heti luettuani kirjan esittelytekstin ajattelin, että tämä on varmasti lukemisen arvoinen romaani. Yhteiskunta muuttuu ja länsimaiset vaikutteet leviävät, tässä kirjassa seuraamme somalityttöä Anista joka haaveilee länsimaisesta elämästä. Tarinan toisena henkilönä suomalainen nuori nainen, Alla. Heidän suurimpana eronaan se että toinen on syntynyt islamin uskon keskelle, toinen valinnut sen.

Lueskelin Keskisuomalaisen arvostelua kyseisestä kirjasta, ja vakuutuin vieläkin enemmän kirjasta. Kirja on aiheelta ajankohtainen, hyväksytäänkö nykyajan kulttuurissa uskonto tiukilla säännöillä, uskonto jossa vain miehillä on oikeuksia ja naisilla vain velvollisuuksia?

Somali tyttö Anis elää kaksoiselämää, salaten perheeltään elämänsä, jossa tyttö on löytänyt elokuvat, musiikin, tanssin ja maailmankirjallisuuden nuorten klassikot. Hän elää koko ajan vaarallista kaksoiselämää, kohti itsenäisyyttä.

Anja Snelman on tuonut teoksensa keskelle monikulttuurisuus keskusteluja. Siitä löytyy selvä näkökulma ongelmiin, joita kulttuurien sekoittumiseen liittyy. Se käsittelee alistamisen, väkivallan ja ihmisoikeusrikosten hyväksyttävyyttä kulttuurisilla syillä.

Kuva: http://kirjapeto.blogspot.fi/2010/09/anja-snellman-parvekejumalat.html



~Ida~